Passi – check, lentoliput – check, hotelli voucher – check, puhtaat kalsarit ja sukat – check, kamera – check, nauhuri – check, rahaa – check, hyvä meininki – check…

…kaikki siis mukana. Täytyy kertoa vielä nopeasti edellisestä Ruotsin reissusta. Kävimme päiväseltään tapaamassa ProBodyn päätoimittajan Jouni Virtamon kanssa muutamaa mainostajaa Tukholmassa. Heti reissun alkajaisiksi nappasin kotona hyllyn päältä vaimon passin ja marssin kentälle, jossa huomasin että passi ei ole oma. Onneksi Ruotsin koneeseen pääsee pelkkää ajokorttia näyttämällä. No reissu meni ihan mukavasti ja yhden päivän aikana ehdimme käymään kolmessa palaverissa ja olimme takaisin kentällä jopa 1,5 tuntia ennen koneen lähtöä. Siitä huolimatta onnistuimme myöhästymään siitä. Siis miten helvetissä se voi onnistua? No, mikään ei ole mahdotonta kun reissussa on nuija ja tosi nuija . Kaikki muut lennot oli sille illalle täynnä, joten jouduimme jäämään lentokenttähotelliin yöksi, Great!

Jounin kuorsaamisesta johtuen huonosti nukutun yön jälkeen oli aika voittaja olo. Kaikesta huolimatta kotiin päästiin. Täytyy toivoa, että tämä reissu menee edes vähän paremmin… rohkenen kuitenkin epäillä. Leuka rintaa ja kohti uusia vastoinkäymisiä

Huomenna olisi sitten puolelta päivin lähtö Tukholmaan, jossa olemme Miken kanssa perillä ennen yhtä. Sitten on vähän aikaa käydä heittämässä kamat hotellille ja käydä syömässä. 16.30 paikallista aikaa on oltava Hovetin hallissa hakemassa mediapassejamme Rumble of the Kingsiin. Fightcard löytyy tuolta: http://www.k-1.se/index.php?option=com_content&task=view&id=94&Itemid=40

Odotukset on korkealla tuon tapahtuman suhteen. Olin pari vuotta samaisessa Hovetissa, joka muuten on Globenin harjoitushalli, katsomassa K-1:tä ja se rokkasi. Järjestelyt olivat maailmanluokkaa ja halli täpötäynnä. Hyviä nimiä on kortilla nytkin Drago, Nordstran, Kruth, Engberg jne. jne. Hyvät kinkerit tulossa siis! Käyn lauantaina haastattelemassa myös tapahtuman järjestäjää Kasra Ashhamia. Hän on pyörittänyt Ruotsissa todella isoja tapahtumia, joten odotan innolla myös hänen tapaamistaan. Siitä voi lukea sitten ensi vuoden ensimmäisestä FightSportista lisää.

Pysykää kanavalla, perästä kuuluu

Ensi viikonloppuna FightSport ja Pakkotoisto.comin Mike tekevät yhteisreissun Ruotsiin. Huomenna perjantaina ohjelmassa on Rumble of the Kings -tapahtuma, lauantaina: yleistä häröilyä + pari haastattelua, illanviettoa ja kahvittelua ympäri Tukholmaa. Sunnuntaina paluu Suomeen väsyneenä.

Reissusta on tarkoitus tehdä realiaikaista repparia FightSportin ja Pakkotoiston kotisivuille.

FightSportin päätoimittajan kokemukset voi lukea: http://www.fightsport.fi/?cat=5
Miken versio asioiden kulusta: http://mike.pakkotoisto.com/

Lisäksi molempien sivustojen foorumeilla keskustellaan aiheen tiimoilta. Jos sinulta löytyy ehdotuksia missä parivaljakko voisi Tukholmassa käydä, niin pistäkää ehdotukset tulemaan ja ne toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Keskustelu FightSportin sivuilla: http://www.fightsport.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=20

Pyynikin Palloiluhallissa Tampereella isketään 27. marraskuuta klo 19.00 alkaen kovatasoinen ammattinyrkkeilyilta. Tapahtuman seitsemästä ammattinyrkkeilyottelusta kaksi on Suomen mestaruusotteluita. Lisäksi illassa nähdään nousussa olevien suomalaisten otteluita, sekä tasokkaita kansainvälisiä otteluita.

Tapahtuman pääottelussa Juho ”Härmän Häjy” Haapoja puolustaa raskaansarjan Suomen mestaruustitteliään voittamatonta haastajaansa Jarno Rosbergia vastaan. Suomen mestaruuden vuosi sitten itselleen napannut Haapoja on voittanut 13 ottelustaan kymmenen. Rosberg on puolestaan voittanut kaikki kahdeksan ammattilaisotteluaan.

Ville Piispanen ja Jaakko Myllylä ottelevat vapaana olevasta ylemmän välisarjan SM-tittelistä. EU:n mestaruudestakin urallaan otellut Piispanen on hävinnyt 15 ottelustaan vain yhden. Kolminkertainen Suomen amatöörimestari Myllylä taas on voittanut kaikki yhdeksän paidatonta otteluaan.

Tulevan illan kovatasoisin ottelu käydään raskaassa sarjassa ja se on kaavailtu kahdeksan erän mittaiseksi. Siinä Ruotsin Attila Levin, joka on voittanut 36 ottelustaan 33, kohtaa amatöörinä muun muassa MM-hopeaa lyöneen Ukrainan Alex Mazikinin. Molemmat jättiläiset ovat 196-senttisiä ja painavat reilusti yli 110 kiloa.

Selkäleikkauksesta toipunut Jussi Koivula palaa kehään liki vuoden ottelutauolta välisarjan ottelussa Unkarin Gabor Totia vastaan. Kuusinkertainen amatöörien Suomen mestari Koivula on voittanut kaikki kolme ammattilaisotteluaan. Toti on puolestaan voittanut kuudesta ottelustaan kaksi Yhdeksästä ammattilaisottelustaan vain yhden hävinnyt oululainen Markus Huhtala kohtaa raskaan keskisarjan ottelussa Unkarin Janos Olahin, joka on kolmesta ottelustaan voittanut kaksi.

Euroopan listallekin arvostettu Norjan Andreas Evensen, joka on voittanut 11 ottelustaan kymmenen, saa höyhensarjan taistossa vastaansa Unkarin Mihaily Telekfin, joka on 14 ottelussaan kuudesti onnistunut nujertamaan vastustajansa. Ruotsin voittamaton Patrick Bogere kohtaa Unkarin Antal Kubicsekin välisarjan ottelusta. Bogeren listalta löytyy neljä voittoa ja Kubicsek on iskenyt kahdeksan voittoa 31 ottelussaan.

Boxing Night nähdään MTV3 MAXilla ja MTV3 Katsomossa suorana lähetyksenä.

Vaasalaisen Caramelito Promotions – ammattinyrkkeilytallin lauantaisessa amatööri- ja ammattinyrkkeilytapahtumassa iskettiin kolme ammattilaisottelua reippaassa urheiluhengessä ammattinyrkkeilyssä melko harvinaisessa päivätapahtumamuodossa noin 200 katsojan täyttämässä Vaasan Maapohjahallissa.

Tapahtuman avausottelussa porilainen 33-vuotias Aki ”Boogieman” Selesmaa kohtasi Latvian Jevgenijs Fjodorovsin kuusieräiseksi suunnitellussa ottelussa. Edellisessä ottelussaan syyskuussa SM-karsinnassa Oulun Pertti Keitan voittanut Selesmaa piti koko ottelun ajan latvialaista pihdeissään lyöden useita hienoja osumia erityisesti vastustajansa vartaloon. Kuuden hyvävauhtisen erän jälkeen kehätuomari Santeri Kanninen nosti porilaisnyrkkeilijän käden ylös yksimielisen pistevoiton merkiksi. Voitto oli Jaakko Helmisen manageroimalle Selesmaalle huhtikuussa alkaneen ammattilaisuran neljäs yhtä monessa ottelussa.

Aki Selesmaan käsi nostetaan pian voiton merkiksi kevyen keskisarjan ottelun jälkeen.

Toisessa ottelussa ruotsalaista McClory Sports –tallia edustava olympialaisissakin vuonna 2008 iskenyt kuusinkertainen Ruotsin mestari Badou Jack, 26, jatkoi ammattilaiskehissä voitokasta kulkuaan kohdattuaan Latvian Aleksandrs Taputsin nelieräiseksi suunnitellussa ylemmän keskisarjan ottelussa. Toista kertaa Suomessa otelleet Jack ja Taputs eivät kuitenkaan kauaa kehässä viihtyneet, kunnes Jackin rajut vartaloiskut pehmittivät edellisen ottelunsa voittaneen latvialaisen keskeytyskuntoon. Edellisellä Suomen vierailullaan vain 47 sekuntia kehässä viihtynyt kovaa vauhtia ylöspäin nouseva Badou Jack viihdytti vaasalaisyleisöä tällä kertaa lähes 2,5 minuuttia.

Ammattilaisten pääottelussa kankaanpääläinen Caramelito Promotions –tallin oma raskaansarjan nyrkkeilijä Janne ”Finnish Butterbean” Katajisto, 31, otti elokuussa alkaneen ammattilaisuransa kolmannen voiton, tällä kertaa toisen erän teknisellä tyrmäyksellä.

Ottelun ensimmäisessä erässä Katajisto iski latvialaisen Jevgenijs Zolotovsin kahdesti kanveesille, josta latvialaisnyrkkeilijä nousi kuitenkin ottelua jatkamaan huolimatta selkeästä koko- ja taitoerosta. Katajiston nopeus ja teknisyys jättivät koko ottelun ajan Zolotovsin aseettomaksi ja kehätuomari keskeyttikin ottelun kankaanpääläisen eduksi, kun ottelun toista erää oli käyty 40 sekuntia.

Janne Katajisto on lyönyt Jevgenijs Zolotovsin vasemmalla suoralla kanveesiin.

-Seuraavan kerran Janne nousee kehään Amarillo Boxing Night 2:ssa Vaasan Rewell Centerissä 4-eräiseen otteluun 6.2.2010 ja tuolloin hän kohtaa toistaiseksi ehdottomasti kovimman vastustajansa, kertoo Katajiston managerina ja promoottorina toimiva Petro Koskimies.

Taas meni yksi viikonloppu ja viikko niin että hurahti, eikä aikaa juuri jäänyt blogin kirjoitteluun. Työtä on tehty vuorotta toimistolla, kotona ja ovella. Perheenpää eli vaimoni on ollut kipeä, ilmeisesti sikainfluenssa, koko viime viikon. Onneksi kaikki näyttää nyt paremmalta, eikä tarvitse enää pyörittää koko palettia kotona yksin. Välillä sitä ihmettelee miten paljon mielikuvitusta vaatii neljä vuotiaan lapsen kaitseminen… tekemistä kun pitää olla non-stop. Siihen vielä yksi lauantai-ilta ovella Tavastialla, niin kyllä kroppa tuntee tehneensä.

Nyt vielä viimeiset metrit ja lehti painoon ens maanantaina… tosin siinä välissä käyn Miken kanssa Tukholmassa ensi viikonloppuna katsastamassa Rumble of the Kingsin ja tekemässä muutaman haastattelun. Tosta reisusta olisi tarkoitus pitää blogia ja kirjoittaa sekä Pakkotoistolle ja tänne koko ajan missä mennään. Kamera ja läppäri on jo pakattu mukaan. Reissuta tulee varmaan ihan hauska!

Kansainvälisen opiskelijoiden liikuntaliitto FISU:n hallitus hyväksyi kokouksessaan Turkin Erzurumissa 12.-14. marraskuuta Suomen hakemuksen opiskelijoiden painin MM-kisojen järjestämiseksi Kuortaneella vuonna 2012.

Hakemusta olivat paikan päällä esittelemässä Kuortaneen Urheiluopistolta valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus, Suomen Painiliiton puheenjohtaja Jukka Rauhala sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitosta opiskelijahuippu-urheilun koordinaattori Jukka Tirri. Kisojen hakemiseen kannusti viime vuonna Kuortaneella ja Seinäjoella järjestettyjen opiskelijoiden salibandyn MM-kisojen onnistuminen kaikin puolin erinomaisesti.

Alustavan suunnitelman mukaan kilpailut tullaan käymään Kuortane-hallissa syys-lokakuussa 2012. ”Suomella on vankkaa osaamista ja kokemusta kansainvälisten painin arvokisojen järjestämisestä. Painiliitto näkee erittäin tärkeäksi sen, että urheilijat huolehtivat koulutuksestaan ja siviiliurastaan urheilun ohessa. Siinäkin mielessä opiskelijoiden painin MM-kisojen järjestäminen Suomessa ja vieläpä vahvimmalla painiseudulla Pohjanmaalla sopii erinomaisesti strategiaamme”, Jukka Rauhala toteaa.

”On hienoa huomata, että kansainvälinen opiskelijaurheiluliitto FISU luottaa Kuortaneen kykyyn järjestää mittava ja vaativa kansainvälinen urheilutapahtuma. Opiskelijoiden painin MM-kisat tulee olemaan kaikkien aikojen kovin ja suurin Kuortaneella järjestetty tapahtuma. Se tukee erinomaisella tavalla Kuortaneen urheiluopiston tavoitetta profiloitua kansainvälisenä huipputason valmennuskeskuksena sekä arvokisojen järjestäjänä”, linjaa Tapio Korjus.

Jukka Tirrin mukaan Suomi ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto arvostetaan korkealle kansainvälisissä opiskelijaurheiluympyröissä. ”Olemme vaikuttaneet aktiivisesti FISU:n komiteoissa ja aikaisemmin myös hallituksessa. Osallistumme universiadeihin ja opiskelijoiden MM-kisoihin laadukkailla joukkueilla ja viimeaikainen aktivoitumisemme kisajärjestäjänä vahvistaa asemaamme opiskelijaurheilun ja -liikunnan puolestapuhujana sekä kotimaassa että kansainvälisesti.”

Lähde: Jukka Rauhala ja www.oll.fi

Manchesterissa tulevana viikonloppuna järjestettävä UFC 105 ei hurmaa mestaruusmatseilla tai tähtiloistolla, mutta nähdäänpä illan aikana teräsvaari Randy Couture, tukku ennakkoon tasaisia otteluita ja liuta brittiläisiä kamppailijoita kotiyleisön iloksi.

Etukäteen illan kiintoisimmilta otteluilta vaikuttavat Dan Hardyn ja Mike Swickin välinen välisarjan mittelö, ja keskisarjan Michael Bispingin ja Denis Kangin kamppailu paremmuudesta. Pääkortilla nähdään myös yhdeksännen Ultimate Fighterin voittajat James Wilks ja Ross Pearson, mutta ikävä kyllä UFC 105 haisee vahvasti välitapahtumalta, etenkin kun jo ensi viikonloppuna otellaan UFC 106:ssa.

Randy Couture vs. Brandon Vera

Hiljattain uuden seitsemän ottelun sopimuksen UFC:n kanssa tehnyt Randy Couture (16 voittoa, 10 tappiota) ottelee ensimmäistä kertaa lähes neljään vuoteen kevyessä raskassarjassa, kun hän kohtaa monipuolisen Brandon Veran (11-3).

Aina äärimmäisen fiksusti ja nöyrästi käyttäytyvä Couture on brittifanien(kin) suuressa suosiossa, ja oli UFC:n onni, että he saivat 46-vuotiaan legendan tähdittämään nimellisesti keskinkertaista UFC 105:tä. Mutta vieläkö Randyn nopeus ja iskukestävyys riittävät nuorempien ottelijoiden seassa? Antonio Rodrigo Nogueira, joka ei ole tunnettu nopeista käsistään, suorastaan dominoi Couturea tämän edellisessä ottelussa.

Vera on erittäin tekninen ja taitava pystyottelija, joka nakuttelee hyvän ulottuvuutensa turvin nasevia ala- ja yläpotkuja. 32-vuotias honkkeli pysyttelee mieluiten etäällä vastustajastaan, jolloin hän pääsee hyödyntämään pitkiä raajojaan parhaiten. Couturen taktiikkana on todella usein ollut sitoa vastustajansa ja viedä nämä octagonin reunaan, josta hän pystyy joko viemään vastustajansa alas tai uuvuttamaan nämä ”likaisen” nyrkkeilyn avulla. Malliesimerkki tästä nähtiin Gabriel Gonzagaa vastaan.

Kummallakin ottelijalla on hyvä painitausta, mutta Couturella pitäisi kolminkertaisena olympialaisten varamiehenä (1988, 1992, 1996) olla etu tällä osa-alueella. Veralla on ruskea vyö BJJ:ssa, mutta Couturea ei ole saatu lukotettua vuosikausiin – tähän eivät pystyneet edes ”Jacare” Souza näytösottelussa ja Nogueira – ja hän on todennäköisesti kaksikosta fyysisesti vahvempi.

Miehet ovat paperilla todella tasaväkisiä: Vera on erittäin teknisen thainyrkkeilynsä ansiosta taitavampi ja monipuolisempi pystyottelija kuin nyrkkeilyyn luottava Couture, mutta uskon ”The Naturalin” kykenevän painamaan Veran häkin reunaan, jossa hujoppi on ongelmissa. Couture on toki hidastunut selvästi ja hänet on lyöty mattoon melko usein viime vuosina, mutta toisaalta Vera ei ole tyrmännyt ketään kolmeen vuoteen. Veran tyrmäysvoima tuntuu kadonneen kevyeen raskassarjaan pudottamisen myötä.

Jos ja kun ottelu menee mattopainimiseksi, uskon Couturen olevan vahvoilla. Hänen neljä edellistä vastustajaansa (Tim Sylvia, Gonzaga, Brock Lesnar, Nogueira) ovat olleet Couturea selvästi suurempia eikä hän silti jäänyt kenenkään kanssa matossa pahaan alakynteen. Fabricio Werdum, joka kyllä on erinomainen lukkopainija, taas mounttasi Veran kohtuullisen helposti puolisentoista vuotta sitten ja pakotti iskuillaan tuomarin keskeyttämään ottelun.

Couture on otteluissaan aina tasaisen varma. Hän on mentaalisesti todella vahva eikä luovuta koskaan – mies on täysin sinut itsensä ja saavutustensa kanssa. Vera taas on äärimmäisen ailahteleva. Loistavia suorituksia saattaa seurata todellinen aallonpohja, eikä koskaan voi olla varma otteleeko mies kykyjensä edellyttämällä tasolla.

Pakko se on jälleen kerran luottaa vanhan miehen voimaan ja veikata Couturen voittoa, vaikka logiikka ja järki puhuvat Veran voiton puolesta. Randy hoitaa ottelun hyvän ottelutaktiikkansa, Veran pehmeän pään ja aina erinomaisen paininsa ansiosta.

Dan Hardy vs. Mike Swick

Dan Hardyn (22-6-1) ja Mike Swickin (14-2) välisen ottelun voittaja saa todennäköisesti palkkiokseen mahdollisuuden päästä haastamaan välisarjaa täydellisesti viime aikoina dominoineen Georges St-Pierren. Ei kovinkaan kadehdittava palkinto.

En usko Hardyn olevan vielä valmis Swickin tarjoamaan haasteeseen. Hardy on tyrmäysvoimainen ja vaarallinen pystyottelija, mutta hän ei ole vakuuttanut kuin ottelussaan keskinkertaista Rory Markhamia vastaan. Swick on kokeneempi, moniulotteisempi ja täydellisempi vapaaottelija: hän osaa painia, lukottaa, ukottaa ja on todella nopea käsistään. Lisäksi hän on kohdannut todella hyviä vastustajia ja ollut huomattavasti Hardya vakuuttavampi otteluissaan.

Britti-Hardylla on toki pieni mahdollisuus tyrmätä Swick, mutta amerikkalainen on tarpeeksi kokenut ja älykäs ottelija viedäkseen ottelun tarvittaessa mattoon, jossa hän murjoo punkista pitävää vastustajaansa voiton arvoisesti.

Michael Bisping vs. Denis Kang

Murskaavasta tyrmäystappiosta paluuta tekevä Michael Bisping (17-2) yrittää raivata kotiyleisönsä edessä tieltään lahjakkaan, mutta epätasaisen Denis Kangin (32-11-1). Kanukki-Kang on todella rutinoitunut ottelija, joka on otellut ammattilaisena jo yli 11 vuoden ajan.

Keskisarjan Bisping ei ole erinomaisesta UFC-menestyksestään huolimatta vakuuttanut minua missään vaiheessa täydellisesti kyvyistään. Hän tuntuu usein tyytyvän varmisteluun ja pistevoittojen hakemiseen, kuten Chris Lebeniä vastaan. Kangilla taas olisi kykyjä vaikka mihin, mutta erinomainen pystyottelija ja BJJ-mustavyö tekee usein suorastaan idioottimaisia virheitä, jollainen nähtiin muun muassa hänen UFC-debyytissään Alan Belcheria vastaan. Mies ui täydellisesti hänen hallinnassaan edenneessä ottelussa suoraan Belcherin giljotiinikuristukseen toisen erän loppupuolella ja joutui taputtamaan.

Ottelu tiivistyy jos-lauseisiin: jos Bisping on toipunut hurjasta tyrmäyksestä sekä fyysisesti että henkisesti ja ottelee täydellisesti, hän voittaa ottelun. Jos henkisesti heikko Kang ottelee kykyjensä edellyttämällä tasolla, hän on kaikessa parempi kuin Bisping.

Toivottavasti näemme hyvän ottelun, jossa kummatkin miehet ottelevat parhaalla tasollaan. Luotan Kangin pääsevän potentiaalinsa edellyttävälle tasolle ja ottavan voiton brittivastustajastaan joko tyrmäyksellä tai tuomaripisteillä, mistä paikalliset fanit eivät pidä tippaakaan.

Matt Brown vs. James Wilks

Yhdeksännen Ultimate Fighterin välisarjan vakuuttavasti voittanut James Wilks (6-2) ei pääse ensimmäisessä “oikeassa” UFC-ottelussaan helpolla, sillä itsekin Ultimate Fighterin kautta UFC:iin ponnistanut Matt Brown (9-7) on ollut viimeisissä otteluissaan todella hyvässä iskussa.

Wilks osoittautui TUFin kuluessa yllättävän hyväksi pystyottelijaksi, jonka mattopeli oli mainiota. 28-vuotias Brown on profiloitunut erityisesti kovana pystypaukuttelijana, jonka koki Pete Sell tämän tuoreimmassa kamppailussa.

Ottelu vaikuttaa todella tasaväkiseltä. Brownin pitäisi viedä kamppailua pystyssä ja Wilksin matossa, mutta kumpi miehistä pystyy viemään vastustajansa pois tämän mukavuusalueelta? Kohtuullisen iäkäs Wilks (31) ei mielestäni osoittanut reality-sarjassa mitään sellaista, jolla noustaisiin UFC:ssa tähtiluokkaan, joten veikkaan perusduunari-Brownin palauttavan hänet maan pinnalle: Wilks näkee ottelussa tähtiä – enkä puhu nyt näyttelijöistä – viimeistään toisessa erässä ja Brown kerää itselleen jälleen yhden tyrmäysvoiton lisää.

Ross Pearson vs. Aaron Riley

Jos Brownia voi kutsua duunariksi, samaa voi sanoa myös Ross Pearsonista (9-3) ja Aaron Rileystä (28-11-1). Kumpikaan herroista ei loista erityisesti millään osa-alueella, mutta ovat kohtuullisen hyviä kaikessa.

Ultimate Fighterin yhdeksännen kauden kevyen sarjan mestaruuden voittanut 25-vuotias Pearson on periksiantamaton ja fyysisesti vahva vääntäjä, joka puskee vastustajiensa päälle väsymättä. Pearsonille kelpo vastuksen tarjoava Riley taas on erittäin kokenut veteraani, joka on napsinut urallaan voittoja niin tyrmäyksin, lukotuksin kuin tuomariääninkin.

Ottelu tuskin päättyy lukotukseen tai tyrmäykseen, vaan se kestää hyvin todennäköisesti täydet kolme erää. Pearsonin pitäisi olla kaksikosta hieman nopeampi ja fyysisesti vahvempi sanellakseen käydäänkö ottelua pystyssä vai matossa. Hän pääsee ottelussa niskan päälle paremman pystyottelunsa, nopeutensa ja kestävyytensä ansiosta, ja huudattaa kotiyleisöä ottamalla niukan voiton Rileysta tasaväkisen kamppailun jälkeen.

Riihimäen Judoseuran Valtteri Jokinen kävi keskiviikkona tähysteltävänä Helsingissä. Syyskuun lopulla hajonnut olkapää korjattiin kuntoon ja Jokisella on näin edessä puolisen vuotta kestävä kisatauko.

- Käsi roikkuu nelisen viikkoa kantositeessä, jonka jälkeen saa aloittaa jumppailun. Kesäksi on vakaa aikomus päästä kisakuntoon.

Jokinen on kokenut judourallaan monia loukkaantumisia ja taas on yksi kuntoutusjakso luvassa. Viimeksi viime vuonna häneltä korjattiin rannevamma.

- Kun viime joulun alla odottelin ranteen operointia, päätin, että se olisi viimeinen kerta, kun käyn kuntoutusprosessin läpi. Nyt, kun olen jälleen lähtökuopissa, on mieli tietysti matonraossa.

- Olen pohtinut tuntemuksiani ja tullut siihen tulokseen, että minulla on vielä urheilu-urallani täydet mahdollisuudet maailman huipulle. Se on ehdoton tavoitteeni ja ainoa asia, mikä motivoi jatkamaan.

- Ennen loukkaantumistani, MM-kisojen jälkeen, olin maailmanlistalla sijalla 22., mikä on korkein sijoitukseni tähän mennessä. Haluan kuitenkin nousta vielä taistelemaan kärkisijoista.

- Vammasta kuntoutuminen vie oman aikansa ja huippukuntoon pääseminen vielä pidempään. Siksi näen tulevaisuuden vajaan kolmen vuoden projektina, joka päättyy Lontoon olympialaisiin. Välitavoitteet on asetettava kuntoutuksen edistymisen perusteella.

Valtterin taustoja:
seura: Riihimäen Judoseura
valmentaja: Jukka-Pekka Jokinen
asuinpaikka: Lahti
työnantaja: Catella Property Oy, Lahti
ikä: 26 v.
parhaat saavutukset:
* EM 9. 2006
* MM 16. 2009
* World Cup -mitaleita 4 kpl
* opiskelijoiden MM 5. 2006
* 4 miesten sarjan SM-kultaa (2003, 2004, 2005, 2008)
* Pohjoismaiden mestaruuskilpailut: 1. 2003, 2008; 2. 2009 ja 3. 2001
* Maailman rankingissa 25. sija sarjassa miehet -60 kg (11/09)

Thainyrkkeilyn MM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Thaimaan pääkaupungissa Bangkogissa 27.11-5.12.

Suomen maajoukkue on hionut kisakuntoaan kesästä lähtien päävalmentaja Petri Martinezin johdolla. Helsinki Thaiboxing Clubilla harjoitellut pieni ja poikkeuksellisesti vain naisottelijoista koostuva joukkue on asettanut itselleen tavoitteeksi taistelun vain kirkkaimmista mitaleista.

Kuvassa kisajoukkue vasemmalta oikealle Mappela Lehtonen (-54 kg),  Anna Willberg (-67 kg), Katarina Perkkiö (-63,5 kg) ja Mira Marjamäki (-71 kg). Huoltajina kisoihin matkaavat päävalmentaja Petri Martinez sekä Antti Naakka.