Olen kahlaillut viimeiset pari päivää läpi lukijatutkimuksen satoa innosta puhkuen. Todella harvoin on mahdollista saada näin hyviä ja rakentavia parannusehdotuksia. Sen lisäksi palaute on ollut vähintääkin hunajata mun korville. Oikealla tiellä ollaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Noissa palautteissa on usein pyydetty eri lajien esittelyitä, varsinkin pienten lajien. Myös saliesittelyt ja historia artikkelit ovat haluttua kamaa. Lisää suomalaisten vapariukkojen henkilökuvia, siinä missä vanhojen partojen muistelot tuntuvat olevan mieleen.

FightSportissa noita historia artikkeleita on ollut melko paljon. Ei toki joka lehdessä. Seuraavassa numerossa on muuten judon historia Suomessa -juttu. Palautteissa on toivottu enemmän konkreettisia treeniohjeita ym. Välillä lehden treeniartikkelit ovat olleet jonkun mielestä liian pro, kun lähestymiskulmaksi on toivottu enemmän harrastanjan näkökulma. Tuota en kyllä ihan täysin allekirjoita, mutta täytyy muistaa, että kaikilla lukijoilla on eri lähtökohdat. Onhan lukijoista moni varmaan sellainen joka on juuri aloittanut kamppailulajit ja ne ensimmäiset  15 – 35 vuotta on vierähtänyt sohvalla nenää ja sitä kolmatta silmää kaivaen.

Tietenkin toi palautemäärä on niin helvetin laaja ja sen suodattamisessa menee aikansa. Onneksi edessä on kahden viikon loma, jonka aikana ajattelin käydä läpi koko materiaalin ja miettiä… Niin tuohon miettimiseen ja pohdiskeluun on tällä työtahdilla hyvin harvoin mahdollisuutta. Kesässä on parasta kun saa vihdoin ja viimein kelata asioita läpi, joita vuoden varella mieleen tulee. Vasta sitten ymmärtää mitä niistä ajatuksista ja vaikkapa lehden parannusehdotuksista ovat todella tärkeitä.

Tässä vaiheessa hyvät kesät kaikille. I´ll be Back! Roger and out…

Vielä ensi viikko ja sitten koittaa ansaittu kahden viikon loma. Ihan hyvät fiilikset siis. Elokuun lehti alkaa olla jo nyt hyvin läjässä ja tekstit editointivaiheessa. Seuraavaan lehteen on kyllä tulossa niin mielenkiintoista matskua, että… Taistelusukeltajat, Immu, pokerimies Jani Vilmunen, Tony Halme ja tietysti vakkaripalstoilla on taas nannaa niin että napa paukkuu!

No ettei nämä blogi merkinnät menisi aina tällaiseksi itsekeskeiseksi kehumiseksi niin valitetaan nyt sitten taas vaihteeksi jostain. Tästä aiheesta olen kyllä avautunut aikaisemminkin.

Juttelin eilen BJJ-liiton PJ:n Tommy Malmbergin kanssa puhelimessa. Hän kysyi, että miksi lehti ei tehnyt juttua tämän vuoden SM voittajista ym. Oli pakko sanoa, etten edes tiennyt koska ko. kisat järjestettiin. Jälkikäteen kuulin että kisoissa oli liki 300 osallistujaa. BJJ ansaitsee kyllä palstamillimetrinsä, ei siinä mitään. Suurin ongelma on tiedonkulku. En tajua sitä miksi eri kamppailulajiliiton luulevat minun olevan joku oraakkeli. Olen moneen otteeseen sanonut, että lähettäkää ne lehdistötiedotteet myös FightSportille… mutta ei niin ei. Myös Malmberg myönsi sen että heiltä lähtee jokaisesta kisasta lehdistötiedote medialle… mä kun luulin että FightSport on myös jonkinlainen media?Tässä on vähän sama sapluuna kuin monien mainostajien kanssa… “Ei kamppailulajitapahtumaa tai seuraa kannata mainostaa, koska kyllä se ydinjengi nää hommat tietää.”. Ja sitten päät pois perseistä!

BJJ liitto ei ole millään tavalla poikkeus muista lajiliitoista. Ilmeisesti olettamus on se, että kamppailulajilehden pitää tietää jokainen arvokisa ja niissä menestyvä urheilija. Toisaalta jos tietoa pitää kerätä kymmeniltä keskustelufoorumeilta ja kavereiden facebook statuksista, niin HEI uskooko kukaan että minulla on aikaa salapoliisityöhön. Jos lehdistötiedotteet jää lähettämättä, jää myös jutut tekemättä. Olen ylityöllistetty lehden päätoimittaja, jonka aika menee lehden sisällön kehittämiseen ja luomiseen. Olisihan se mahtavaa että pystyisi päivät pitkät seurata mitä foorumeilla supistaan ja myös osallistua keskusteluun… jollain tavalla uskon että se olisi myös velvollisuuteni.

Ollaan kuitenkin rehellisiä. Keskustelufoorumeiden kirjeenvaihto on useasti luokatonta paskaa, josta on vaikea siivilöidä kokkareet pois… Välillä ne kyllä antavat kallisarvoista taustatietoa juttuihin ja toimivat tiedotuskanavana. Mutta jos aika on kortilla ei tuo tieto löydy nopeasti ja helposti. Siksi lehdistötiedote toimii paremmin minulle.

Suomessa arvostellaan aina isoon ääneen sitä kun markkinat ovat niin pienet ja ei ole resursseja ym. ym. Onhan se myös niin mutta valitettavan usein me suomalaiset pidämme nämä ympyrät pieninä. Aina luotetaan sokeasti siihen, että kyllä tää tästä ja puskaradio on se paras tapa… ja kyllä ne tänne löytää. Sori, maailma on muuttunut ja on aika herätä. Miksi voi miksi meille on aina niin tärkeää pitää kynttilää vakan alla?

Helvetti vieköön saatiin Immun kanssa vihdoinkin aikataulut osumaan yhteen ja kävin tänään Miken kanssa tekemässä GB:llä haastiksen. Kuvat otettiin kellarin parkkihallissa. Immun prätkä on taas kerran jotain ihan käsittämätöntä. Se on 2300 kuutioinen Triumph… ja möykkä myös sen mukainen. Niin kuin hän itsekin sanoi autot ja prätkät ovat aina olleet miehellä ihan muuta kuin mihin tulot riittää. Onneksi Suomessa saa isojen poikien leluille pitkää pätkää.

Haastis meni mukavasti ja päästiinhän sitä muistelemaan myös vanhoja. Mikä tietysti oli arvattavissakin. Meillä on kuitenkin pitkä yhteinen treenihistoria ja oltiin molemmat innokkaana perustamassa GB Gymiä. Oikeasti olen helvetin tyytyväinen siitä että mun ja Immun väliset erimielisyydet ovat nyt virallisesti takana päin. Fiilis oli taas kuin way back ja Immun tarinoita oli kiva kuunnella… en muista koska olisin taas nauranut niin paljon kun tällä haastattelu keikalla. Te voittekin sitten naureskella samoille jutuille kun luette seuraavaa lehteä, johon toi haastis tulee. Don´t miss this!

Tällä viikolla on taas kiva olla lehden toimittaja. Huomenna pääsen tutustumaan Upinniemessä taistelusukeltajien koulutukseen, josta väsään sitten jutun seuraavaan aviisiin. Perjantaina haastattelussa Jukka Saarinen ja Hanne Mäkinen Järvenpäästä… Immun juttu odottaa sopivaa hetkeä. Seuraavaan lehteen on muutenkin tulossa omasta mielestäni mahtavia juttuja. Suunittelilla on jutut pokerimies Jani Vilmusesta, joka on treenannut aktiivisesti Porvossa Mika Pietilän salilla. Judon historia Suomessa on myös yksi seuraavan lehden aiheista.

Viikko ei olisi voinut alkaa huonommin. Hevilegenda Ronnie James Dio kuoli sunnuntaina sairastamaansa vatsasyöpään. Dio oli kuollessaan 67-vuotta.

Dio oli hevin kummisetä ja onneksi hän elää ikuisesti musiikkinsa kautta. Dio oli mulle  ja varmaan monille muillekin 70-luvulla syntyneille kova juttu ala-asteikäisenä. Dion Holy Diver ja Last in Line levyt tuli kuunneltua C-kasetilta puhki. Bändit joissa mies vaikutti olivat aina loistavia. Black Sabbath ja Rainbow erityisesti. Onneksi tuli nähtyä mies lauteilla Heaven & Hellin kanssa muutamia vuosia sitten. Dio oli kyllä niitä laulajia, jonka ääni oli kunnossa vaikka ikää oli yli 60. Samaa ei voi sanoa hänen aikalaisistaan Coverdalesta ja Gillanista, toisaalta Gillania en ole koskaan nähnyt livenä, mutta kuulopuheiden perusteella ei miehen äänessä ole enää kehumista. Saati sitten Ozzy. Edellinen jäähallikeikka oli katastrofi, äijä ei pysynyt nuotissa eikä tahdissa… surullista.

Rest In Peace - Ronnie James Dio 10.7.1942 - 16.5.2010

Toisaalta nämä äijä alkaa olemaan siinä iässä, että seuraavassa kymmenessä vuodessa täältä Valhallaan lähtee yksi jos toinenkin hevi suuruus. Voi jumalauta miksi Dio? Kuka seuraavaksi… Blackie Lawless… ei kai?

Täällä sitä istutaan koneen ääressä pyhäpäivänä. Mikä juhla helatorstai edes on? Kevät on kuulemma henkisesti kärsineille vaikeaa aikaa, mutta yrittäjälle se on vielä vaikeampaa. Joka helvetin viikkoon on lykätty joko saatanan kissaristiäinen vappu, pääsiäinen, helatorstai, lankalauantai ja helvetti soikoon sunnuntai. Eikö nuo kaikki pyhäpäivät voisi oikeasti siirtää viikonlopulle, kun on muutenkin vapaata? Muistan että kouluaikoina oli kivaa kun oli paljon vapaata… ei enää. Varsinkin näin kun lehden deadline painaa päälle, kaikkien muidenkin pitäisi olla mun mielestä töissä. Helatorstaina ei “kehtaa” soittaa ja vaivata puuttuvien tekstien tai kuvien perään, ei “kehtaa” soittaa mainostajille, missä helvetissä ne mainokset viipyvät. Ei kehtaa, ei kehtaa… töihin siitä laiskurit! Mä haen ensi kaudeksi eduskuntaan ja alan ajamaan kuusipäiväistä työviikkoa takaisin.

Kai te sit äänestätte muo?

Lontoon reissu tuli todella tarpeeseen. Akut on ladattu, pankkitili kumisee tyhjyyttään ja repullinen hauskoja muistoja mukana.

Torstainen UFC Undisputed 2010 promo oli helvetin hauska tilaisuus. Pääsin hakkaamaan peliä sekä Xboxilla että Pleikkarilla… en kylläkään saanut itse peliä mukaan, kun virallinen versio ilmestyy vasta tämän kuun lopussa. Haastattelin tilaisuudessa myös Andre Winneriä ja Nick Osipczakia. Molemmat ukot olivat mukana TUF:in 9. tuotantokaudella. Kun menin haastattelemaan äijiä sattui hauska tilanne. Olin kysellyt äijiltä UFC:stä ja TUF:istä ja kun keskustelu kääntyi treeniin kysyi Winner minulta ihan yllättäen “Treenaatko BJJ:tä?”. Sanoin että olen treenannut, mutta mistä mies sen arvasi? Hän sanoi että kävelyni paljastaa sen ja englanninpojat olivat mittailleet minua jo kun saavuin tilaisuuteen ja veikkailleet että olen jujutsuka.

Voiko olla että ankkakävelystä näkee lajitaustan? Käveleekö kaikki nyrkkeilijät hartiat lysyssä jne… No onhan se ihan varma, että lajitausta muovaa kehoa ja vaikuttaa kävelyyn, istumiseen ja yleisesti liikkumiseen. Omalla kohdallani alaselän välilevynpullistuma, jäykät lonkankoukistajat ja kipeät polvet ovat varmaan se eniten kävelyyn vaikuttava asia. Heh… vanhuus ei tule yksi ja kamppailulajit nopeuttavat sen tuloa mukavasti

Pelistä lisää se kotisivuilta ja seuraavasta FightSportista sitten:

http://www.ufcundisputed.com/

Jees täällä ollaan Lontoon humussa. Eilen ei juuri ehtinyt kuin käydä syömässä intialaistasafkaa, joka oli muuten helvetin hyvää. Katsoimme rouvan kanssa että ompa halpa mesta kun annos tandori kanaa maksaa jotain 5,95 puntaa. No kun pelkän kanan perään lisättiin olut, nanleipä, riisi, kaikki mahdolliset soosit ja kyytipojat ja viini tulikin koko keikan hinnaksi 53 puntaa eli rapiat 60 egee. Jokain lisä osa siis maksoi erikseen. Voin sanoa että safka oli sen mukaista. Vaikka Suomessa on hyvä intialaiset ovat maailman parhaat intialaisetraflat ovat täällä.

Englantilaisestakeittiöstä on puhuttu paljon maailman huonoimpana. Varmasti pitää paikkansa, mutta meidän hotellin aamiainen ainakin on paskin hotlamättö ikinä. Mannermaiseen aamiaiseen kuuluu kahvi, mehu, sämpylä, croissant, paahtoleipä, myslit ja murot. OK. Lisämaksusta saa pekonin, munakokkelin ja makkaraa. Mitään leivänpäällisiä juustoa, metukkaa, kurkkua, tomaattia tai muuta kuin voita tai marmelaadia ei saa edes lisämaksusta. Mitä vittu toi mannermainen aamiainen edes on?

Mut joo nyt vähän kirjoitushommia ja duunia. Sit taas kohti kaupungin humua.

Kone lähtee 12:55 kohti Lontoota, jossa matkan kohokohtana odottaa torstaina Lontoon keskustassa järkättävä UFC Undisputed 2010 -pelin lanseeraustilaisuus. Mestoilla pitäisi olla myös noita Englannin UFC-ukkoja Winner, Person ja Hardy ainakin. Toivottavasti pääseen haastattelemaan herroja.

Muuten reissu meneekin sitten pyöriessä ympäri Lontoota ja vaimon kanssa laatuaikaa viettäen.

Juttelin juuri puhelimessa Immun eli Ilmenin Mikan kanssa ja sovin haastattelun perjantaiksi. Edellisen kerran juttelinkin Immun kanssa puhelimessa kun olin juuri lähtenyt Fighterista ja perustanut FightSportin. Makasin tuolloin Ortonissa polvitähystyksen jälkeen osastolla, “lelut” tunnottomana… siis koko alakerta oli edelleen kuin halvaantunut selkäydinpuudutuksen jäljiltä. Puhelu oli vähintäänkin kuumottava ja kun illalla maksin alakertani sohvalla kipeän polven kanssa olin varma että vähintään polttopullo lentää yöllä ikkunassa ja hurjistunut Ilmen tulee karmeista sisään. Veikkaan ettei ollut kaukana.

No tuosta on jo ehtinyt kulua yli kolme vuotta ja välit ovat Immuun olleet viileän etäiset ja sama toisin päin. Totta kai se vituttaa että tässä hölmöilyssä meni samalla moni vuotinen kaveruussuhde ja vaikka kaikilla on mielipide miehestä, ei omani ole juuri vuosien varrella muuttunut. Immu on ihan hyvä jätkä. Piste.

Veikkaan että tulevasta Immun haastiksesta tulee itselleni melko kova paikka. Tosiasia on että me molemmat ollaan jonkunlaisia kamppailulajivaikuttajia ja tulemme törmäämään tämän tästä toisiimme, joten mitä helvettiä, ainakin on kohtuullista että teen seuraavaan lehteen jutun Immusta. Jutusta tulee varmasti mielenkiintoinen onhan Immu sen verran värikäs jätkä ja ehtinyt touhuta sitä sun tätä. Jos vielä kirjoittelen blogia perjantain jälkeen… olen hengissä