Artikkelin lukemiseen investoitava aika: n. 2 min

Ilma on elementti joka kuvaa liikettä. Kaikki aine on liikkeessä. Elämä on jatkuva virta ja jokaisella tilanteella on oma dynamiikkansa. Ihmiskehossa ilma ilmentyy hengityksenä ja kehon tietoisissa ja tiedostamattomissa liikkeissä. Miten ilma sitten liittyy ravintoomme ja terveyteemme? Puhumme arkikielessä usein “kaloreiden polttamisesta”. On hyvä ymmärtää, että ruoka, jota syömme on säilönyt auringonvaloa erilaisiksi ravinteiksi (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat), joita sitten vapautamme energiaksi kehossamme kirjaimellisesti ”polttamalla”. Mitä tapahtuu kun poltamme koivuhalkoja takassamme? Puun selluloosaan varastoitunut auringonvalo vapautuu tulena energiaksi reagoidessaan hapen kanssa. Tämä periaate toimii myös elimistössämme, jonka vuoksi meidän on tärkeää ymmärtää ilman merkitys ja oppia kuljettamaan happea “polttoaineeksi” elimistöömme.

Ilma linkitetään perinteisesti ajatteluun, älykkyyteen ja kommunikaatioon. Ilma toimii väliaineena mm. puheemme äänialloille ja on hauska todeta, että esimerkiksi Star Wars elokuvan sota-alukset päästävät melkoista meteliä, vaikka avaruudessa ei kuulu ääniä, koska siellä ei ole ilmaa. Ilma linkittyy elementtinä vahvasti myös henkisyyteen. Jokainen tietää, että elämän tarkoitusta mennään legendoissa aina kysymään vuoren huipulla meditoivalta munkilta, ei järven rannalla istuvalta munkilta. Monet joogit uskovat, että ihminen saa syntyessään tietyn määrän hengityksiä elämäänsä. Ehkä tähän uskomukseen perustuvuu hakeutuminen mahdollisimman laadukkaan ilman pariin sekä ajatus siitä, että jos voimme erilaisilla hengitystekniikoilla hidastaa hengitysrytmiämme, elämme pidempään.

Ilma muodostuu kaasuista ja ennen kun tiede löysi ‘kaasut’, käytettiin niistä nimeä ‘ilmat’. On hyvä ymmärtää, että vaikka käytännössä tanssimme läpi elämämme ilmapallossa, emme ymmärrä ja nää kuinka uniikki elementti ilma oikein on. Samalla tavalla kuin kala ei nää vettä, koska on syntynyt vastaavaan ympäristöön, me harvoin ymmärrämme ilman uniikkia olemusta. Sisäänhengitys (eng. inspiration) syntyy spiraalina liikkuvien kaasujen hengittämisestä. Jokainen voi miettiä hengityksen yhteyttä ajatteluumme ja mieleemme jo pelkän ‘ispiraatio’ -sanan kautta.

Usein luulemme, että ilma koostuu pelkästä hapesta, koska ilmasta käytetään niin usein termiä ‘happi’. Ilmastamme on kuitenkin vain 21% happea, jonka lisäksi siinä on 78% typpeä, 0.5% hiilidioksidia ja 0.5% erilaisia jalokaasuja. Ruostuminen on hapen aikaansaama tyypillinen reaktio. Seuraavaksi kuulet mielenkiintoisen esimerkin ruostumisesta, jota et välttämättä ole aiemmin kuullut  . Kun hemoglobiinimme ja punasolumme (jotka ovat rautapohjaisia yhdisteitä) reagoivat kehoomme saapuvan hapen kanssa, tapahtuu “ruostuminen”, joka saa aikaan verellemme tyypillisen punaisen värin. Tämän reaktion palamistuotteena syntyy hiilidioksidia, jonka elimistö poistaa kehosta veren ja keuhkojen kautta uloshengityksessä.

Tarvitsemme ilmasta myös ioneita, jotta ajatusemme toimisi kirkkaammin ja meillä olisi skarpimpi olo (jokainen huomaa tunkkaisen ja seisoneen ilman vaikutuksen vireystilaan ja keskittymiskykyyn). Kuinka sitten vaikuttaa hengittämämme ilman laatuun?

1.) Sisäilma on 98% huonompilaatuista kuin ulkoilma – myös kaupungeissa. Ala säännöllisesti avata ikkunoita ja ovia aina kun mahdollista. Suosi läpivetoja!

2.) Investoi HEPA suodattimeen ja käytä sitä 20 minuuttia päivässä (tällä suodattimella saadaan ilmasta pois pöly, joka on käytännössä kuollutta ihoamme). Suodattimia voi hankka esim. täältä.

3.) Investoi ionisaattoriin ja hommaa kotiisi suolalamppuja.

4.) Hanki asuntoosi huonekasveja. Hyviä valintoja ovat varsinkin rönsyliljat, jotka “syövät” ilmasta formaldehydiä. NASA tutki asiaa aikanaan ja listasi lukuisia huonekasveja, joilla on huoneilmaa puhdistavia vaikutuksia mm. viirivehkat, traakkipuu, rahapuu, kts. lisää. Tuomme usein tavaroita sisälle (matot, muovi jne.) joista irtoaa vähitellen myrkyllisiä yhdisteitä sisäilmaamme. Tämän vuoksi sisäilman puhdistusstrategioihin on tärkeää kiinnittää huomiota.

KATSO –> VIDEO <–

5.) Kosteuta tarvittaessa ilmaa esimerkiksi suikepullolla (voit laittaa joukkoon myös eteerisiä öljyjä). Seuraa sisäilman kosteutta ilmankosteusmittarilla (30-50% on hyvä väli).

6.) Käytä nenäkannua päivittäin. Tämä tekee äärimmäisen hyvää ylähegitysteiden toiminnalle! Käytä kyynelten vahvuista suolaiuosta, 0.9% (liian voimakas tai liian mieto liuos tuntuu poltteena).

7.) Syvähengitykset ja joogan hengitysharjoitukset (pranayama). On hyvä ymmärtää, että hengityksemme on äärimmäisen pinnallista ja tavoitamme harvoin keuhkojemme alempia osia ilman hengityksen tiedostamista ja syvähengitysten suorittamista. Jos esimerkiksi pyydät pitkään tupakoinutta ihmistä tekemään intensiivisiä syvähengityksiä muutama tunti sen jälkeen kun hän on viimeksi polttanut, saattaa uloshengityksen mukana tulla ulos savua, koska savu “seisoo” juuri keuhkojemme alaossa, jota emme juurikaan saavuta pinnallisen hengityksen kautta.

Syvähengitykset

- Hengitä sisään nenän kautta rauhallisesti, hitaasti, oman hengityksen kohinaa kuunnellen, keuhkot aivan täyteen asti.
- Hengitä ulos nenän kautta hyvin rauhallisesti, hengityksen kohinaan kuunnellen. Halutessasi voit supistaa hieman kurkun kannen lihasta siten, että hengitys kohisee hieman enemmän kurkussa. Tämä auttaa tekemään hengityksestä vieläkin rauhallisemman, syvemmän ja pidemmän.
- Mitä pidempiä ja rauhallisempia hengityksiä pystyt tekemään, sen parempi. Älä kuitenkaan yritä liikaa, tarkoitus ei ole hengästyä.
- Jos hengästyt, lopeta harjoitus ja tee seuraavalla kerralla kevyemmin.
- Tee aluksi 10 kierrosta. Voit lisätä kierroksia edistyessäsi.

Jos haluat tehostaa vielä voimakkaammin elimistösi hapensaantia, on seuraava hengitystekniikka mainio:

- Vedä happea sisään nenän kautta, jolloin nenän värekarvat toimivat ”suodattimina”.
- Pidä hartiat rentoina ja anna vatsan ja kylkien pullistua luonnollisesti sisäänhengityksen aikana.
- Hengitysrytmi 1:4:2 on hyvä perusrunko. Eli vetäessäsi happea sisään, laske yhteen. Pidä happea keuhkoissa laskien neljään ja puhalla keuhkot tyhjäksi suun kautta laskien kahteen. Rytmi voi yleensä olla kuitenkin pidempi esim. 2:8:4 tai 4:16:8 jne. Syvähengitykset on helppo yhdistää myös esim. kävelyyn, jolloin rytmi tulee luonnostaan askelrytmin mukaan. Harjoituksen tarkoituksena on lisätä keuhkojen kapasiteettia, poistaa kehosta ylimääräistä hiilidioksidia, tuoda kehoon hapen mukana lisää elinvoimaa, puhdistaa aivojen otsalohkoa, ja tuoda syvän ja rauhallisen hengityksen kautta syvää rentoutta ja terävää tietoisuutta koko olemukseemme.

Tässä “hieman edistyneempi” tekniikka kaikille kotisohvan karvanaamajoogeille: KATSO –> VIDEO <–

8.) On hyvä ymmärtää, että keuhkojen merkitys terveydellemme on valtava! Niiden merkityksestä puhutaan kuitenkin vähemmän ehkä siksi, että hengitystä ei voi myydä! Ravintoon liittyviä tuotteita löytyy kyllä yllin kyllin, mutta hengityksen merkityksen korostamisella on vaikea tehdä bisnestä!

9.) Hakeudu parhaan mahdollisen ilman äärelle. Parhaita paikkoja ovat merenrannat ja metsät. Sateen jälkeen voit tuntea otsonipitoisen ilman tuoksun ja fiiliksen. Samoin ukkosen jälkeen ilma on täynnä ioneita ja tällanen “varautunut” ilma tekee hyvää elimistöllemme.

10.) Jos haluat tehdä ajatuksistasi skarpimpia ja selkeämpiä, ala vähitellen toteuttaa elämässäsi yllämainittuja strategioita. Olemme jokainen jossain pisteessä tällä hetkellä, mutta tärkeintä on tiedostaa käytössämme olevia mahdollisuuksia ja välineitä sekä lähteä kulkemaan niitä kohti.

Bonus

Ravitsemuspiireissä puhutaan paljon ravinnon vaikutuksista elimistön pH-tasapainoon. Elimistömme pH:ta ei kuitenkaan säätele pääasiallisesti syömämme ruoka vaan hengityksemme. Tämän vuoksi happo-emäs tasapainoihin keskittyneet ruokavaliot eivät ole saaneet laajaa hyväksyntää tiedepiireissä.

Esimerkki: Pystymme olemaan hengittämättä 4-6 minuuttia, mutta miksi meille tulee kova tarve hengittää ja paljon aiemmin?

Se ei johdu hapen puutteesta vaan siitä että hiilihapon määrä lisääntyy veressämme, johon elimistöllemme on kehittynyt toimintamallin liiallisen happamuuden ehkäisemiseksi – hengitysrytmin nopea kiihdyttäminen. On hyvä ymmärtää, että jos veremme pH heilahtaisi edes hiukan niin käytännössä kuolisimme.