
Onnistuuko GSP puolustamaan mestaruuttaan jo neljännen kerran putkeen? (kuva UFC:n omaisuutta)
————————————————————————————————————
Vuoden ehkä hieman keskinkertaisilla ottelukorteilla aloittanut UFC iskee järjestysnumeroa 111 kantavassa tapahtumassaan pöytään kaksi kovan luokan pääottelua: illan kakkosottelussa kohtaavat entinen raskaansarjan mestari Frank Mir ja järkälemäinen Shane Carwin panoksenaan raskaansarjan väliaikainen mestaruusvyö, ja otteluyön huipentaa Georges St-Pierren ja Dan Hardyn välinen välisarjan mestaruusmittelö. Edellisestä UFC- mestaruusottelusta onkin aikaa, sillä edellisen kerran vyöstä ottelivat kevyen sarjan B. J. Penn ja Diego Sanchez joulukuun puolivälissä.
Harmillisesti Thiago Alvesin ja Jon Fitchin välisarjan kamppailu täytyi perua, kun Alvesin aivokäyrät näyttivät ennen ottelua vaarallisen epäsäännöllisiltä tietokonetomografia-kuvissa. Ben Saunders kuitenkin käytti avautuneen tilaisuuden hyväkseen: hän soitti UFC:n toimitusjohtajalle Dana Whitelle ja pyysi Fitchiä vastustajakseen. White suostui pyyntöön, mutta samalla Saundersin ja Jake Ellenbergerin välille suunniteltu matsi lensi romukoppaan. Ellenbergerin onneksi UFC maksaa joka tapauksessa hänen ottelupalkkionsa. Kaiken tämän härdellin seurauksena pääkortille nousee Fabricio Camoesin ja Kurt Pellegrinon välinen kevyen sarjan taistelu.
Georges St-Pierre vs. Dan Hardy
Georges St-Pierreä (19-2) ei tarvitse esitellä MMA-faneille tai laji-ihmisille. Seitsemättä peräkkäistä voittoaan häkissä hakeva kanadalainen arvostetaan vapaaottelumaailmassa yhdeksi tämän hetken parhaista ottelijoista. Hänen vastustajansa, Dan Hardy (23-6), ei ole hyvästä menestyksestään huolimatta noussut vielä fanien suursuosikiksi, mutta itsevarmalla ja röyhkeällä britillä on karismaa.
St-Pierre pöllytti edellisessä ottelussaan Thiago Alvesin. Alasviennin alasviennin jälkeen brasilialaisesta ottanut ”GSP” oli todella vakuuttava, kuten hän on viimeiset kolme vuotta ollut. Hardy puolestaan ansaitsi mestaruusottelunsa voitolla Mike Swickista.
”The Outlaw” –lempinimellä tunnettu Hardy on ronskista ulkomuodostaan ja kielestään huolimatta fiksu ottelija. Parhaiten pystyssä viihtyvä ottelija iskee voimalla ja nopeudella. Miehen mattotyöskentelyä ei ole UFC:ssä juurikaan päästy näkemään, mutta hän puolusti Swick-ottelussa hyvin yhdysvaltalaisen alasvientiyritykset.
GSP:n monipuolisuus on hätkähdyttävää. Hän on todennäköisesti vapaaottelun paras painija, hän pärjää pystyssä kenelle tahansa ja löytyypä mieheltä kaapista myös brasilialaisen jujutsun musta vyö. Paketin kruunaa uskomaton urheilullisuus ja räjähtävyys. Hän on nykyvapaaottelijan prototyyppi – mies, jolta ei löydy heikkouksia.
Miten Hardy sitten pystyy lyömään St-Pierren? Tekemällä niin sanotut mattserrat – jos britti täräyttää GSP:tä korvan taakse tai suoraan leukaperiin, kanadalainen ottaa todennäköisesti hetken torkut. Hardylla on pystyssä omat pienet mahdollisuutensa, mutta matossa mies yrittää lähinnä selviytyä.
Mattoon Hardy myös joutuu ennemmin tai myöhemmin, sillä yksikään välisarjalainen ei pysty estämään GSP:n alasvientejä. Kanadalainen ei ole syyttä ottelun ylivoimainen ennakkosuosikki: hän turhauttaa britin monipuolisella ottelemisellaan ja lopettaa Hardyn illan lyhyeen kolmannessa erässä joko teknisellä tyrmäyksellä tai lukotuksella.
Shane Carwin vs. Frank Mir
Shane Carwinin (11-0) ja Frank Mirin (13-4) ottelua kannattaa seurata silmä tarkkana. Näiden miesten kamppailu nimittäin voi päättyä minä hetkenä hyvänsä.
Carwin eli ennen Mir-ottelun varmistumista pitkään epätietoisuudessa. Hänen oli alunperin tarkoitus kohdata UFC:n raskaansarjan mestari Brock Lesnar ( josta on muuten kattava artikkeli pian ilmestyvässä FightSportissa) jo marraskuussa, mutta Lesnarin mystinen sairastelu siirsi ottelua jatkuvasti myöhemmäksi. Lopulta UFC päätti luoda väliaikaisen mestaruusvyön, josta Carwin ja Mir nyt siis ottelevat. Lesnarkin on onneksi tervehtynyt ja hän puolustaa mestaruuttaan todennäköisesti heinäkuussa. Vastustaja lienee joko Mir, Carwin tai Cain Velasquez.
UFC-häkissä keskimäärin reilun minuutin ottelua kohti viihtynyt ja kaikki voittonsa 1. erässä ottanut Carwin ansaitsi mestaruusottelunsa tyrmäysvoitolla Gabriel Gonzagasta. Ottelun alussa vaikeuksissa ollut insinööri pudotti Gonzagan yhdellä lyhyellä oikealla suoralla. Lesnarille viime heinäkuussa mestaruusottelun hävinnyt Mir puolestaan hoiteli edellisessä ottelussaan ranskalaisen Cheick Kongon. 30-vuotias jenkki oli kerännyt matsia varten hurjasti lisää massaa, sillä Lesnarin jyräämäksi tullut entinen mestari on hakenut voiman ja massan avulla lisää kilpailykykyä raskaansarjan isoimpia miehiä vastaan. Näihin Carwin 190-senttisenä ja 120-kiloisena eittämättä kuuluu ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka Mirin uusi ja ”parempi” fysiikka selviää haasteesta.
Kumpikin ottelija on vahva sekä pystyssä että matossa, mutta hieman eri tavoilla. Fyysisesti valtavan vahva Carwin pystyy tyrmäämään pystyssä kenet tahansa yhdellä iskulla, mutta Mir on teknisesti taitavampi pystyottelija. Hän liikkuu hyvin ja hakee lyönteihinsä kulmia, kun taas Carwin luottaa enemmän rajuun iskuvoimaansa. 35-vuotias Carwin pystyy erinomaisena painijana viemään vastustajansa mattoon milloin tahansa, mutta siellä Mir vastaa erinomaisilla BJJ-taidoillaan.
Ottelu on kaiken kaikkiaan hyvin tasainen. Lesnaria enemmän kuin vähän muistuttava Carwin pystyy jyräämään Mirin yli voimalla kaiken sattuessa kohdalleen, mutta hän ei saa tehdä ainuttakaan virhettä – muuten Mir lukottaa hänet. Uskonkin Mirin lukotusvoittoon, mutta Carwinin tyrmäysvoitto on miltei yhtä todennäköinen.
Jon Fitch vs. Ben Saunders
Ben Saunders (8-1-2) varmasti tiesi, mitä tilasi, kun hän pyysi Dana Whiteltä Jon Fitchiä (21-3) vastustajakseen – yhden maailman parhaista välisarjalaisista – mutta miehen itseluottamus vaikuttaa olevan huipussaan tyrmäävän Marcus Davis –ottelun jäljiltä.
Pitkänhuiskea (191 cm) Saunders on todella pitkäraajainen ja suurikokoinen välisarjaan. Hän on hyödyntänyt urallaan pituuttaan ja ulottuvuuttaan tehokkaasti, josta viimeisimpänä todisteena on häijy polvipotkutyrmäys Davisista. Laadukkaassa American Top Teamissa treenaavan Saundersin thainyrkkeily on kehittynyt huimin harppauksin viime vuosina ja on tätä nykyä suorastaan murhaavaa. Tämän miehen clinchiin en haluaisi joutua.
Fitch puolestaan voitti edellisessä ottelussaan sitkeän ja väkivahvan Mike Piercen. Kolmen ottelun voittoputkessa seilaava 32-vuotias Fitch on äärimmäisen luotettava ja työteliäs ottelija, kuin työhevonen ikään, mutta häneltä puuttuu loisto. Mainio painija ja hyvä pystyottelija onnistui lopettamaan ottelunsa ennen täyttä aikaa viimeksi kolmisen vuotta sitten Roan Carneiroa vastaan, sen jälkeen hänen ottelunsa ovat olleet enemmän tai vähemmän tasapaksua puurtamista.
Fitchin tien ottelun voittoon pitäisi olla selvä. Viemällä Saundersin toistuvasti mattoon hänen pitäisi hoitaa ottelu tuomaripistein, kuten hän on viime aikoina lähes kaikkia vastaan tehnyt. Mutta mutta… haistan ottelussa yllätyksen makua. Saunders ei ole matossa mikään Kimbo Slice, sillä BJJ-ruskeavyöltä löytyy lukuisia lukotusvoittoja. En usko Fitchin onnistuvan lopettamaan Saundersia pystyssä tai matossa, mutta Saunders saattaa hyvinkin tyrmätä Fitchin pystyssä.
Fitchin ottelutilasto UFC:stä on huima, 11 voittoa ja 1 tappio, mutta mies tuntuu junnaavan paikallaan. Fyysinen vahvuus, hyvät painitaidot ja kohtuulliset pystytaidot ovat vieneet miehen pitkälle, mutta muun muassa Pierce-ottelussa Fitch oli välillä, etenkin viimeisessä erässä, suurissa vaikeuksissa. Saunders taas on nouseva kyky, jota tappio Mike Swickille vain vahvisti.
Uskonkin Saundersin tyrmäävän hiipuvan Fitchin kolmannessa erässä. Polvipotkuilla, kuinkas muutenkaan.
Mark Bocek vs. Jim Miller
Jim Millerin (16-2) ja Mark Bocekin (8-2) ottelussa on selvät sävelet. Vaikka Bocek on kuristanut kolme edellistä vastustajaansa, pitäisi hänen olla selvä altavastaaja Duane Ludwigin viimeisimmässä ottelussaan lukottanutta Milleriä vastaan.
Kaikki vapaaottelun osa-alueet hienosti taitavan Millerin viimeaikainen kehitys on silmiinpistävää. Hän iski pystyottelijana kovat meriitit hankkineen Ludwigin lattiaan parissa minuutissa ja viimeisteli tämän käsilukolla. Etenkin Millerin pysty näyttää kehittyneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Bocek BJJ-mustavyönä taitava matto-ottelija, mutta hän tuskin saa vietyä vahvan painitaustan omaavaa Milleriä mattoon.
Uskon Millerin olevan yksinkertaisesti liian kova pala Bocekille purtavaksi. Hän on vastustajaansa parempi kaikessa ja hoitaa kamppailun nimiinsä tuomarien siunaamalla päätöksellä.
Fabricio Camoes vs. Kurt Pellegrino
Tekeekö Fabricio Camoes (10-4-1) samanlaisen nousun tuntemattomuudesta kuin maanmiehensä Paulo Thiago? Hän oli lähellä voittaa Caol Unon UFC-debyytissään, mutta laittomasta potkusta aiheutunut pistevähennys jätti Camoesin tasapeliin japanilaislegendan kanssa. Toisessa UFC-ottelussaan Camoes saa vastaansa Kurt Pellegrinon (14-4), joka otti tuoreimmassa mittelössään pistevoiton Josh Neeristä.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Uno-ottelun tuloksesta huolimatta Camoes oli suurimman osan ottelusta ottavana osapuolena. Hän aloitti erät vahvasti, mutta miehen voimat hiipuivat erien loppua kohti. Hänen voimakkaista heijari-iskuistaan tuli vahvasti mieleen eräs toinen brasilialainen, nyt jo uransa lopettanut Hermes Franca. Samaa miehissä on myös se, että kummallakin BJJ:ssä musta vyö.
Pellegrino on ennen kaikkea mainio lukkopainija. Hänen pystyottelunsa ei ole nättiä tai erityisen teknistä, mutta matossa mies on todella hyvä, etenkin päällä. Tämä ei tosin ole estänyt häntä tulemasta lukotetuksi: viimeksi hän jäi loukkuun Nate Diazin triangelikuristukseen. Tuosta ottelusta on tosin aikaa jo pari vuotta, jonka jälkeen Pellegrino on kerännyt ainoastaan voittoja.
Vaikka New Jerseyssä syntynyt ja asuva Pellegrino on ollut sivussa kahdeksan kuukautta loukkaantumisen takia, on hänellä huomattava kokemusetu puolellaan. Camoes näytti debyytissään ajoittain todella hyvältä, mutta hänen kestävyytensä on pienoinen kysymysmerkki. Tämän takia uskon Pellegrinon pistevoittoon.