Vieläkö Jäämiehestä on voittamaan? (kuva UFC:n omaisuutta)

———————————————————————————————————–

Suurin ja kaunein palaa kuukauden tauon jälkeen Kanadaan. UFC-sirkus pyörähtää tänä viikonloppuna nimittäin Vancouverissa. Pääottelussa nähdään eläkkeelle Dana Whiten toimesta hetkeksi pakotettu Chuck Liddell, joka tekee paluunsa Rich Franklinia vastaan. Alunperin Chuckia vastaan piti asettua Tito Ortiz, mutta vaimonhakkauksesta syytetty entinen mestari joutui  leikkauspöydälle kesken tuoreimman The Ultimate Fighterin kuvausten.

Muissa otteluissa nähdään muun muassa hiipuva Mirko ”Cro Cop” Filipovic ja nopeasti kohti välisarjan eliittiä kohoava Paulo Thiago. Illan mielenkiintoisin matsi saattaa kuitenkin olla nuorten Carlos Conditin ja Rory MacDonaldin ottelu, jonka voittaja ottaa aimo harppauksen eteenpäin välisarjan nokkimisjärjestyksessä.

Chuck Liddell vs. Rich Franklin

Pääottelussa kohtaavat kaksi entistä mestaria, jotka taistelevat ikääntymistä vastaan. 40-vuotias Chuck Liddell (21-7) on hävinnyt viidestä viime ottelustaan neljä, kun taas hänen vastustajansa Rich Franklin (26-5) on kärsinyt kaksi tappiota edellisessä kolmessa matsissaan. Toki miesten vastustajatkin ovat olleet kovaa luokkaa, mutta kyllä kummallakin herralla on parhaat vuotensa jo takanaan.

Liddell on valmistautunut otteluun huolellisesti ja on fyysisesti loistoiskussa, mutta miehen refleksit ja liikkuminen huononevat ottelu ottelulta. Rajut tyrmäystappiot ovat selvästi verottaneet jäämiehen iskukykyä. Kevyttä raskassarjaa ennen Quinton Jacksonin, Lyoto Machidan ja Mauricio Ruan esiinmarssia hallinnut mies ei ole entisensä. Liddellin menneiden vuosien menestys pohjautui ennen kaikkea hyviin pystyottelutaitoihin, alasvientien puolustamiseen ja viileään päähän, mutta jäljellä näistä on enää jälkimmäisin.

Franklinin ura ei ole kulkenut yhtä jyrkkää alamäkeä kuin Liddelillä, mutta hänkin kärsi viime ottelussaan tyrmäystappion (Vitor Belfortille). Entinen matematiikan opettaja on fiksu ottelija, jonka suurimpia vahvuuksia ovat hänen ajoituksensa, etäisyyden lukemisensa ja monipuolisuutensa. Lukuisia näyttäviä tyrmäysvoittoja urallaan ottanut Franklin on kaikessa hyvä, etenkin hänen pystynsä on parhaimmillaan todella tehokasta.

Iskuvoimaansa liian pitkään sokeasti luottanut Liddell tuskin vetää enää jänistä hatustaan. Hän on yrittänyt monipuolistaa tyyliään, mutta vanha koira ei opi enää juuri uusia temppuja. ”The Iceman” yrittää painostaa vastustajaansa ja hakee todennäköisesti aika ajoin jopa alasvientejä, mutta jää viisi vuotta nuoremman Franklinin kanssa iskujen vaihdossa ja lyöntien tarkkuudessa kakkoseksi.

”Ace” Franklin hoitaa mittelön nimiinsä tuomarien yksimielisellä päätöksellä.

Patrick Barry vs. Mirko “Cro Cop” Filipovic

Vieläkö Mirko “Cro Cop” Filipovicin (26-7-2) jalka nousee? 35-vuotias Pride-legenda on ollut viime vuosina vain kalpea varjo siitä Filipovicista, joka vei Priden avoimen sarjan mestaruuden vuonna 2006. Vuosikausia erilaisista loukkaantumisista kärsinyt kroaatti saa vastaansa yhtä lailla potkunyrkkeilijänä profiloituneen ja alati vaarallisen Patrick Barryn (5-1).

Barry on kompakti paketti voimaa ja nopeutta. Hän on melko lyhyt (180 cm), mutta kompensoi pituuttaan räjähtävyydellään ja erinomaisilla taidoillaan. Etenkin miehen potkut ovat todellista myrkkyä. Lukuisten kovien kamppailujen, loukkaantumisten ja ikävuosien myötä hidastunut ”Cro Cop” Filipovic on hätää kärsimässä nuoremman vastustajansa nopeuden ja alapotkujen kanssa. Filipovicin jalkatyö on ollut viime otteluissa heikohkoa. Huolestuttavinta on ollut se, kuinka hän varaa painoaan etujalan varaan. Tämä tulee olemaan tuhoisaa ottaen huomioon Barryn alapotkuarsenaalin.

Hieman yllättäen paras mahdollisuus voittoon ”Cro Copilla” olisikin matossa, sillä Barryn mattotaidot ovat suorastaan ala-arvoiset. Ajatus ”Cro Copista” syöksymässä vastustajansa jalkoihin on kuitenkin melko utopistinen.

Filipovicin ja Barryn ottelussa nähtäneen vahdinvaihto. Ainoa kysymysmerkki Barryn kohdalla on hänen kuntonsa – roskaruokaa ahmivan ottelijan kestävyys on miehen suurin heikkous mattotaitojen ohella. Uskon kuitenkin lähietäisyydellä viihtyvän Barryn hoitavan ottelun teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä.

Martin Kampmann vs. Paulo Thiago

Leivotaanko tanskalaisen Martin Kampmannin (16-3) ja Paulo Thiagon (13-1) välisessä ottelussa seuraava haastaja välisarjan mestarille? Georges St-Pierre ja Josh Koscheck aloittivat juuri kahdennentoista The Ultimate Fighter –kauden kuvaukset ja ottelevat sen päätteeksi välisarjan mestaruudesta. Kampmann ja Thiago ovat hyvin lähellä sitä kaartia, josta löytyy seuraava haastaja GSP:lle tai Koscheckille.

Kampmann voitti viime ottelussaan vakuuttavasti Jacob Volkmannin, Thiago puolestaan nukutti Mike Swickin kuristuksella. Kampmann on hävinnyt UFC-urallaan ainoastaan Nate Marquardtille keskisarjassa ja epäurheilijamaisen käytöksen takia  hiljattain lähtöpassit UFC:stä saaneelle Paul Daleylle. Thiagon uran ainoa tahra on tiukka pistetappio Jon Fitchille.

Kampmann on erinomaisen monipuolinen ottelija ja mahdollisesti tämän hetken paras eurooppalainen vapariäijä Michael Bispingin ohella. Tanskalainen hallitsee potkunyrkkeilyn, painimisen ja lukkopainin maanmainiosti, mutta hänen tuittupäisyytensä on koitunut pari kertaa miehen kohtaloksi. Kun Kampmann ottaa iskua, hän antautuu liian usein kiivaaseen iskujen vaihtoon ja haluaa antaa vastustajalleen takaisin samalla mitalla. Marquardtia ja Daleyta vastaan tämä kostautui pahasti.

Thiago on todella aggressiivinen BJJ-mustavyö ja yllättävän iskuvoimainen pystyottelija. Hänen pystynsä ei ole järin kaunista tai kompaktia, mutta miehen voimakkaat koukut ja heijarit ovat tehneet selvää jälkeä muun muassa Koscheckista ja Swickista. 29-vuotias brassi on myös kehittynyt pelottavan nopeasti muiden UFC:n välisarjalaisten kannalta. Miehen mattotaidot ovat aina olleet rautaa, mutta viime aikoina myös hänen pystynsä ja fysiikkansa on kehittynyt huimin harppauksin.

Ottelusta on odotettavissa ilotulitus. Kumpikaan miehistä ei anna tuumaakaan periksi. Kampmann on teknisesti briljantimpi ottelija, mutta Thiagon BJJ ja tyrmäysvoima on musertavaa luokkaa. Kamppailu voi kääntyä kummalle tahansa, mutta uskon tanskalaisen tekniikan ja loistavan kestävyyden tuovan hänelle niukan voiton. Thiagolla on ollut taipumus hyytyä otteluissaan loppua kohden – tämä näkyi erityisen selvästi Fitchiä ja Volkmannia vastaan – kun taas Kampmann on sitä parempi mitä pitempään ottelu kestää.

Tanskalainen voittaa ottelun tuomarien hajaäänin.

Ben Rothwell vs. Gilbert Yvel

On hieman mysteeri, miksi Ben Rothwellin (30-7) ja Gilbert Yvelin (36-14-1) ottelu on UFC-tapahtuman pääkortilla. Kummatkin miehet hävisivät edellisen ottelunsa rumasti – Rothwell Cain Velasquezille ja Yvel Junior dos Santosille – eikä kumpikaan herra ollut ottelussaan järin vakuuttava.

Pelkkiin lahjoihinsa liian pitkään luottanut hollantilainen Yvel pääsi hieman yllättäen 33-vuotiaana UFC:hen, mutta octagon-debyytti paljasti armotta miehen puutteet. Dos Santosin nopeus ja tarkkuus oli liikaa Yvelille, jonka puolustus vuoti yhtä pahasti kuin Philadelphian maali NHL-finaaleissa. Suojauksesta ei ollut tietoakaan, kun dos Santos iski vapareita sisään toisensa perään. Yvelin iskut tekevät osuessaan tuhoisaa jälkeä, kuten nähtiin Pedro Rizzoa vastaan, mutta hänen kätensä ja jalkansa eivät käy nykyään läheskään yhtä nopeasti kuin menneinä vuosina.

”Big” Ben Rothwell puolestaan on, kuten lempinimikin kertoo, julmetun iso raskaansarjan jyrä. 196-senttinen ja 120-kiloinen amerikkalainen on kaikessa tekemisessään kohtuullisen hyvä, mutta hänen suurin vahvuutensa on… no, hänen vahvuutensa. Fyysisyydellään monet vastustajat nujertanut Rothwell jäi Velasquezia vastaan pahasti vasaran alle, mutta Yvel ei tarjoa samanlaista painihaastetta.

Rothwellilla ei ole sellaista erityisosaamista, jolla noustaisiin UFC:n raskaansarjan mestaruusotteluun, mutta hän on tarpeeksi hyvä nuijiakseen Yvelin matossa. Hollantilaisen nakkikiskaheijareista ei ole hyötyä, kun Rothwell painaa miehen väkisin mattoon ja leipoo tämän kolmannessa erässä keskeytyskuntoon.

Carlos Condit vs. Rory MacDonald

Vuonna 1989 syntynyt kanadalainen Rory MacDonald (10-0) on valtavan lahjakas välisarjan ottelija, joka kohtaa toisessa UFC-ottelussaan entisen WEC:n välisarjan mestarin Carlos Conditin (24-5). Kaikki ottelunsa ennen täyttä aikaa voittanut MacDonald oli debyytissään vaikeuksissa Mike Guymonia vastaan, mutta väänsi vastustajastaan lopulta voiton käsilukolla ensimmäisen erän lopussa. 26-vuotiaan Conditin UFC-ura käsittää kaksi ottelua, joista ensimmäisessä tuli tappio Tanskan Kampmannille hajaäänin ja toisessa hieman kyseenalainen voitto Jake Ellenbergeristä myös hajaäänin.

Condit on ultraoffensiivinen ottelija, jonka suurin heikkous on alasvientien puolustaminen. Hyvä pystyottelija ja lukkopainija on aina loistavassa fyysisessä iskussa, joka pelasti hänet juuri ja juuri Ellenbergeriä vastaan. Ensimmäisessä erässä täysin jyrän alla ollut Condit käänsi ottelun lopulta fysiikallaan ja peräänantamattomuudellaan.

MacDonald on kenties lupaavin kanadalaisottelija sitten itsensä GSP:n. 20-vuotias nuorukainen on äärimmäisen taitava matossa ja ikäisekseen todella vahva. Eniten kehitettävää hänellä on pystyottelussaan, etenkin iskujen ja potkujen puolustamisessa, mutta UFC:n nuorimmalla ottelijalla on aikaa kehittyä. Onkin hieman yllättävää, että hänet heitettiin jo nyt Conditia vastaan, joka on kuitenkin varsin meritoitunut kamppailija.

Ottelusta tulee oikea tahtojen taisto. Condit on monien papereissa ennakkosuosikki, mutta uskon MacDonaldin painin tuottavan yhdysvaltalaiselle suuria ongelmia. Condit puskee ja tekee kaikkensa, mutta MacDonald kontrolloi häntä matossa pistevoiton arvoisesti.