Lesnarin ja Carwinin ottelussa häkissä jyllää 250 kilon edestä ihmisvoimia. Toivottavasti sen rakenteet kestävät. (kuva UFC:n omaisuutta)

———————————————————————————————————-

Kauan sitä saatiin odottaa, mutta viimeinkin se tapahtuu. Nimittäin Brock Lesnarin paluu pitkältä sairauslomalta. Laajasti edellisissä FightSporteissakin käsitelty Lesnar otteli edellisen kerran 13 kuukautta sitten Frank Miriä vastaan ja kohtaa nyt vaarallisen Shane Carwinin. Ottelu on ehdottomasti yksi vapaaottelun merkittävimmistä raskaansarjan kamppailuista kautta aikojen.

Muu kortti ei yllä nimiloistossa Lesnarin ja Carwinin tasolle, mutta hyviä matseja on taatusti luvassa. Viime hetken harmina Wanderlei Silva joutui vetäytymään ottelustaan Yoshihiro Akiyamaa vastaan, joka kohtaa nyt Chris Lebenin.

Brock Lesnar vs. Shane Carwin

Avainkysymys raskaansarjan mestarin Brock Lesnarin (4-1) ja voittamattoman Shane Carwinin (12-0) välisessä ottelussa on se, miten Lesnarin pitkä ottelemattomuus ja sairastelu ovat vaikuttaneet häneen. Treenivideoiden mukaan ei juurikaan, mutta videot ovat vain videoita.

Carwin on hyvin samankaltainen ottelija pian 33 vuotta täyttävän Lesnarin kanssa. Kaikki vastustajansa ensimmäisen erän tyrmäyksellä voittanut insinööri on julmetunkokoinen ja valtavan fyysinen painija, jolta löytyy julmetusti tyrmäysvoimaa. Hän pehmitti edellisessä ottelussaan Frank Mirin nimenomaan fyysisyydellään.

Kokematon Lesnar on kehittynyt lyhyen vapaaottelu-uransa aikana valtavin harppauksin niin teknisesti kuin taktisesti. Hölmöön virheeseen UFC-debyytissään kompastunut ottelija on tätä nykyä hyvin kurinalainen häkissä. Loistava painija ei varmasti lähde silmittömään iskujen vaihtoon vahvan Carwinin kanssa. Lesnar tiedostaa taatusti Carwinin iskuvoiman ja pyrkii viemään ottelun mattoon niin pian kuin mahdollista, jossa hänen pitäisi olla 35-vuotiasta vastustajaansa hieman etevämpi.

On mahdotonta arvioida kuinka täydellisesti Lesnar on palautunut sairaudestaan ja kuinka ottelutauko vaikuttaa häneen, mutta uskon minnesotalaisen voittoon. Hän painii Carwinin kumoon ja säilyttää mestaruutensa selvän pistevoiton turvin.

Yoshihiro Akiyama vs. Chris Leben

Kaikkien aikojen suosituimpiin vapaaottelijoihin kuuluva Wanderlei Silva joutui fanien harmiksi vetäytymään ottelustaan Yoshihiro Akiyamaa (13-1), mutta keskisarjassa nähdään silti mielenkiintoinen ottelu, kun kovapäinen Chris Leben (20-6) haastaa Japanin suuren toivon.

Akiyama on loistava judoka, joka on kehittynyt myös yllättävän hyväksi pystyottelijaksi. Erittäin teknisen ottelijan suurin heikkous tuntuu olevan hänen suhteellisen pieni kokonsa ja kyseenalainen kuntonsa. 34-vuotias aasialainen voitti Alan Belcherin UFC-debyytissään äärimmäisen niukasti, hajaäänin, ja hänen kuntonsa näytti pettävän ottelun loppua kohti pahasti.

Leben otteli viimeksi vain pari viikkoa sitten, kun hän tyrmäsi Aaron Simpsonin The Ultimate Fighter –finaalilähetyksessä. 180-senttinen yhdysvaltalainen tunnetaan tyrmäyksistään, mutta tekniseksi pystyottelijaksi häntä ei voi sanoa. Laajakaariset heijarit ovat kuitenkin toimineet hyvin melko yksipuolisen ottelijan uralla. Lebenin mattotaitoja voisi kuvata keskinkertaisiksi, joskin hänen alasvientien puolustamisensa on parantunut viime aikoina selvästi. Hyvänä painijana tunnettu Simpson ei saanut vietyä Lebeniä viime ottelussa mattoon kuin muutaman kerran, vaikka yritti kovasti.

Akiyaman pitäisi voittaa Leben, jos hän jaksaa painaa kolme erää. Japanilainen on vastustajaansa selvästi atleettisempi ja teknisempi, erityisesti matossa, mutta toisaalta Leben tarvitsee vain yhden kunnon iskun Akiyaman nukuttamiseen. Luotan kuitenkin Akiyaman hoitavan ottelun tuomaripistein.

Matt Brown vs. Chris Lytle

Ihmettelen suuresti, jos Matt Brownin (11-8) ja äärimmäisen kokeneen Chris Lytlen (28-17-5) ottelussa ei anneta jonkin sortin of the Night –bonuspalkintoa. Bonusrohmu Lytle ja Brown nimittäin välittävät enemmän näyttävistä ja faneja miellyttävistä otteluista kuin keinolla millä hyvänsä voittamisesta ja mestaruusvöistä. Taktiikat joutavat romukoppaan kun nämä kaksi herraa astelevat häkkiin.

Kaksikosta selvästi kokeneempi Lytle on kohdannut pitkällä urallaan Matt Hughesin, Josh Koscheckin ja Thiago Alvesin kaltaisia tähtiä. Hän on voittanut kaksi viimeistä otteluaan, kun taas mainiosti UFC-uransa aloittaneen Brownin nousukiito katkesi ainakin hetkeksi, kun hän kärsi edellisessä mittelössään tappion Ricardo Almeidalle.

Monipuolisuudessa etu menee selvästi Lytlelle. Jääräpäisesti eteenpäin puskeva 35-vuotias jenkki on BJJ:n mustavyö, mikä harvemmin käy ilmi hänen ottelutyylistään, mutta tarpeen tullen mies hallitsee lukot ja kuristukset erinomaisesti. Tämän tietää myös Brown, jonka Lytle kuristi kolmisen vuotta sitten pienen liigan (UFL) ottelussa.

Brown on kuitenkin vaarallinen pystyssä. Minkä hän puolustuksessa ja tekniikassa häviää, hän voittaa tyrmäysvoimassa. Suoraviivainen Brown on häkissä kuin verenhimoinen koira, joka käy vastustajansa kimppuun valtavalla vimmalla.

Epäilen kuitenkin Lytlen lukotustaitojen tuovan miehelle  voiton. Ottelusta tulee huikeatempoinen näytös, joka jättää kylmäksi vain kukkahattutädit. Valtaosa mittelöstä käydään pystyssä, mutta jossain vaiheessa Brown jättää kätensä, jalkansa tai kaulansa puolihuolimattomasti Lytlen ulottuville, joka ei jätä tilaisuutta käyttämättä. Lytle voittaa ottelun lukolla tai kuristuksella toisessa erässä.

Stephan Bonnar vs. Krzysztof Soszynski

Kolme ottelua putkeen hävinneen Stephan Bonnarin (11-7) ja puolalaisen Krzysztof Soszynskin (19-9-1) ottelu on revanssi, sillä UFC 110:ssä miesten mittelö tuomittiin virheellisin perustein Soszynskin hyväksi. Tuolloin herrojen kallot kolahtivat sen verran rajusti yhteen, että Bonnarin silmäkulma aukesi ja lääkäri keskeytti matsin. Oikea tuomio olisi ollut hylätä ottelu (no contest); keskeytys olisi ollut oikeutettu ainoastaan siinä tapauksessa, että haava olisi aiheutunut Soszynskin iskusta.

Uusintaottelu on Bonnarin onni, sillä hän olisi hävinnyt edellisen kamppailun ilman virheellistä tuomiotakin. Forrest Griffinin kanssa legendaarisen ensimmäisen TUF-finaalin pääottelussa iskenyt ”Amerikan psyko” ei ole osoittanut enää pitkään aikaan kehittymisen merkkejä. Mies on kaikessa kohtalaisen hyvä, mutta ei loistava millään osa-alueella.

Raskaastasarjasta sarjaa alemmas pudottanut Soszynski on härkämäisen vahva jässikkä, joka on voittanut neljä viidestä UFC-ottelustaan. Miehen ainoa tappio tuli Brandon Veraa vastaan. Puolalainen on hitaanpuoleinen voimaiskijä, joka ei loista pystytekniikallaan, mutta jonka silkka fyysisyys on suurimmalle osalle vastustajista liikaa. Matossa Soszynski on melko hyvä vääntäjä, erityisen hyvin hän hallitsee kimura-lukon.

Ottelusta tulee todennäköisesti samankaltainen kuin ensimmäisestä. Soszynski vie pystyssä pidemmän korren ja neutralisoi Bonnarin alasvientiyritykset taidolla sekä voimalla. Bonnar ei juuri liikuta päätään, johon 32-vuotiaalla Soszynskilla on helppo työ osua.

Soszynski nappaa jälleen voiton yhdysvaltalaisesta vastustajastaan – tällä kertaa tuomariäänin.

Kurt Pellegrino vs. George Sotiropoulos

Batman on täällä tänään! Siis Kurt Pellegrino (15-4) on. Neljä ottelua putkeen voittanut lukkopainija on noussut lähes huomaamatta lähelle UFC:n kevyensarjan eliittiä, hieman samaan tapaan kuin hänen vastustajansa, George Sotiropouloskin (12-2), on tehnyt. 32 –vuotias aussi on itse asiassa voittanut viisi UFC-ottelua putkeen, joista tuoreimmassa Joe Stevensonin selkein tuomaripistein.

Pellegrinolla ja Sotiropouloksella on paljon yhteistä. Kummatkin ovat erinomaisia lukkopainijoita, joilla on BJJ:ssä musta vyö. Molemmat ovat myös otelleet viime aikoina erittäin menestyksekkäästi octagonissa. Mestaruusottelu häämöttää taatusti kummankin mielessä, joskin toistaiseksi melko etäisenä.

Suurimmat erot miesten välille syntyvät pystyottelusta ja siitä, kuinka hyvin he pystyvät toimimaan selällään. Sotiropouloksen pysty on nykyään melkoisen hyvällä tasolla, mitä ei voinut sanoa vielä jokunen vuosi sitten, kun hän hävisi Ultimate Fighterissa Tommy Speerille. Matossa mies on kerrassaan erinomainen, etenkin hänen ohituksensa ovat loistavia. Tämä nähtiin toistuvasti myös Stevensonia vastaan.

Pellegrinon pysty ei ole ikinä ollut hänen vahvuutensa ja tuntuu, että mies on laiminlyönyt sen kehittämisen pahasti. 31-vuotias newjerseyläinen on hyvä alasvienneissään ja matossa päällä ollessaan, mutta hänen pystynsä on huonon ja keskinkertaisen välimaastossa. Lisäksi lepakkomies on todellisissa ongelmissa, kun joutuu hyvän lukkopainijan alle mattoon. Tuorein esimerkki tästä on viime ottelusta: vaikka Pellegrino voitti Fabricio Camoesin, oli hän todella lähellä lukotustappiosta ensimmäisessä erässä.

Jos Pellegrino ei väkisinmakaa Sotiropoulosta 15 minuutin ajan, hänellä ei pitäisi olla ottelussa mahdollisuuksia. Sotiropoulos on kaksikosta selvästi monipuolisempi ja hänen kontrollinsa matossa on loistavaa. Jos Pellegrino joutuu Sotiropouloksen alle, löytää hän itsensä pian taputtamasta.

Sotiropoulos on esittänyt viime otteluissaan niin erinomaisia otteita, etten voi millään veikata häntä vastaan. Aussi voittaa Pellegrinon toisessa erässä käsilukolla.